Ilotulituksia ja au pair-meeting

Eilinen ei mennyt ihan niin kuin suunniteltiin, mutta ihan kiva päivä oli kuitenkin. En ollut töissä juuri ollenkaan, koska lasten iskä halusi viettää aikaa B:n kanssa. Vietin tauon katsellen sarjoja  ja ottaen pikku päikkärit. Oon nukkunut tälllä viikolla ihan liikaa, mutta silti vaan väsyttää koko ajan. Johtuu varmaan tästä sairastelusta... Mutta ehkä tää tästä kohta alkais helpottaa, ei voi ainakaan sanoa etten olis levännyt. 

Illalla meidän oli siis tarkoitus mennä syömään Tanjan ja Kahlian kanssa, mutta niillä tuli muita suunnitelmia. Hengailin illan kotona kun kaikki oli kiireisiä tai töissä. Meinas alkaa jo pää hajoaan tän kotona hengailun kanssa, mutta ysin aikaan suunnattiinkin sitten Tanjan ja Kahlian kanssa Tiburoniin. Siellä oli tän kaupunkin 50-vuotisjuhlat ja kadut oli täynnä ihmisiä. Oli jos minkälaista ruokakojua, elävää musiikkia ja myös ilotulitukset. Bongattiin yhdestä juomakojusta Suomen lippu, mutta ei Tanjan sanoin "ei siellä kyllä Karhua myyty"... Syötiin sitten hattaraa ja katottiin raketit. Jotkut sano, että oli pieni pettymys, mutta mun mielestä se oli niiin siistiä! Kesti vaikka kuinka kauan ja ne oli niin isoja ja hienoja. Ihanaaaa! Voitti kyllä Tornio-Haparanda raketit yhteensä.

Tänään olin aamulla töissä muutaman tunnin, ja sitten lähdettiin perheen kanssa mun au pair-meetingiin. Mulla on siis yks tapaaminen mun ryhmän kanssa joka kuukausi, ja kahdesti vuodessa otetaan perheet mukaan. Oltiin järjestetty piknik läheiseen puistoon ja kaikki au pairit olivat kokkailleet jotain. Mie tein lihapullia ja mustikkapiirakkaa. Lihapullien kanssa kävi kyllä vähän köpelösti kun söin ekan satsin melkein samantien ja piti sit tehdä lisää...  

Meidän ryhmä on siitä poikkeuksellinen, että meillä on vaan neljä au pairia. Meidän LCC, eli joku tukihenkilön tapainen, Kelly on ihan mahtava. Sillä oikeasti kiinnostaa mitä meille kuuluu, ja tekstaillaankin melkein päivittäin meidän ryhmächätissä. Mun lisäksi meiän ryhmässä on Elena Saksasta, Camille Ranskasta ja Liz Mexicosta. 

Tapaaminen sujui hyvin, ruoat katos nopsaan ja lapset leikki keskenään. Säät ei ollu ihan meidän puolella ja vaikka mittari näytti +15, tärisin siellä takki päällä ja huivi kaulassa. Täällä nää säät vaihtelee niin paljon nimittäin nyt, viisi tuntia myöhemmin, kirjoittelen tätä pihalla aurinkoa ottaen. Kohta Isabelle tulee hakemaan mua yökylään ja suunnitelmissa olis kokkailla ja kattoa muutama leffa. Huomenna ehkä Cityyn!

Day 94

Viikonlopun reissu vaatii veronsa ja oon ollut tään alkuviikon tosi väsynyt ja flunssakin yrittää pakottaa mut sänkyyn. Oon kuitenkin selvinnyt työpäivistä normaalisti, mutta illat on mennyt kokonaan kotona. Tänään poistuin kotoa vaan kuskaamaan lapsia kouluun ja kotiin ja äsken kävin mutkan kaupassa. Nyt mua odottaa jääkaapissa ainekset marjapiirakkaan ja lihapulliin, mutta taidan jättää kokkailut huomiselle. Meillä on lauantaina au pair-piknik nyyttäriteemalla ja hostperheetkin on kutsuttu. 

Musta on ollut tällä viikolla tosi mukavaa olla vaan täällä kämpillä, ehkä siitäkään syystä en oo jaksanut lähteä iltasin mihinkään. Lapset oli selvästi innoissaan, että oon takas ja oli kivaa vaan hengailla pihalla grillaillen ja käydä yhdessä Froyolla. Tuntu aika hyvältä huomata, että niillä on oikeasti ollut ikävä mua.

Työpäivä vaan sujahti ohi tänään, siihen ei kuulunut juuri muuta kuin lasten kuskailua. Viiden tunnin tauon vietin nukkuen ja skypetellen. En oikeasti voi uskoa, että siihen on enää 19 päivää, että nään mun perheen!! Tuntuu ihan hullulta, että ne tulee tänne ja mie oon se joka pääsee näyttään niille paikkoja. En oo itekään ollu täällä kun vähän yli kolme kuukautta, mutta silti tää tuntuu jo toiselta kodilta. Osaan ajaa ilman navigaattoria melkein minne vaan, tiedän missä on parhaimmat ruoat ja mistä kannattaa shoppailla. En pysty käsittään, että kolmen viikon kuluttua pääsen syömään perheen kanssa ruisleipää aamupalaksi!

Syömisestä kun puhuttiin, niin pakko mainita yks juttu, mikä varmaan kuulostaa tosi uskomattomalta. Söin eilen simpukoita! Tuijottelin kyllä niitä aika kauan, ennen kuin uskalsin maistaa, mutta nehän oli hyviä! 

Huomenna meillä on taas pitkästä aikaa Tanjan ja Kahlian kanssa Sol Food-treffit, sitä onkin odotettu! Tuntuu, että en oo nähnyt ketään ikuisuuteen. Viikonlopun ajattelinkin pyhittää kavereille, sitten jaksaa taas ensi viikon. Lapsilla on vika viikko koulua, ja sitten alkaakin kesäloma. En tiedä vielä yhtään millanen mun aikataulu sit tulee olemaan, mutta eiköhän se tässä selviä. 

I'm in love!

Ensiks ihan pakko sanoa, että kuka on niin idiootti, että jättää kameransa kotiin kun lähtee unelmiensa kaupunkiin ensimmäistä kertaa? No, täällä bingo! Ärsytti ihan hulluna, varsinkin kun puhelimesta loppui akku aina tärkeillä hetkillä. Sain mie kuitenkin jotain näpsittyä, ja Aishan puhelimesta saan lisää kun se saa ne lähetettyä. Ja alle kuukauden päästähän mie pääsen sinne taas, mahtavaaa!

Alotetaanpas kuitenkin perjantaista. Nappasin bussin kentälle, ja siellä sainkin sitten odotella hyvän tovin kun lento oli tietenkin myöhässä... En olis millään malttanu enää odottaa että pääsen lähtemään, mutta loppujen lopuks olin perillä vaan puoli tuntia myöhässä. Odottavan aika vaan tuntui niin pirun pitkältä. Aisha kävi hakemassa mut kentältä edelliseltä riessulta tutun Miriamin kanssa ja suunnattiin pikaisen vaatteiden vaihdon jälkeen downtowniin vähän tanssimaan. Oltiin periaattella "mehän ei jonoteta" liikkeessä ja lopulta päästiinkin jonon ohi ilmaseks juuri siihen klubiin mihin haluttiin. Kiitos Aishan puhelahjojen ja mun hiusten ja sen, että oon Suomesta :D 

Lauantaina heräiltiin ajoissa ja pian olikin kämppä täynnä porukkaa. Luvassa oli yllärisynttärit yhdelle Aishan parhaista kavereista ja paikalla oli jopa tän tytön mummo kokkaamassa. Grillailtiin kattoterassilla ja juotiin margaritoja porealtaassa, ei huono päivä. Aurinko ei juuri näkynyt, mutta onneks vesi oli lämmintä! Illalla lähdettiin taas isolla porukalla juhlimaan ja oli kyllä ihan huippu ilta. Tanssittiin jalat rakoille ja tutustuin uusiin ihmisiin. Ihmiset San Diegossa on ihan mahtavia. En oo ollut hirveästi juhlimassa San Franciscossa, mutta jotenki musta tuntuu vaan, että San Diegossa ollaan vielä avoimempia kuin täällä. Aishan kaverit on tosi kivoja, ja mut on otettu niin hyvin vastaa niiden porukkaan kun oon siellä ollut. Haaveilen jo taas uudesta reissusta... Ai niii ja nää juhlat oli Hawaii-teemaiset. Ihmisistä en kehtaa laittaa kuvia kun en oo pyytänyt lupaa, mutta myös Bubzi oli mukana bileissä tietenki!

Sunnuntaina meidän oli tarkotus lähteä aamusta ajamaan kohti Losia, mutta ei ihan pysytty aikataulussa. Päästiin ylös sängystä ysin jälkeen, mutta lopulta päästiin liikenteeseen vasta yhden maissa. Eka piti saada auto ulos parkkihallista ilman avainta ja muuta vastaavaa, hullua sähläystä! Vihdoin kuitenkin päästiin ajeleen ja olin jo ihan onnessaan pelkästä ajatuksesta, että kohta oon oikeasti LA:ssa! Kuunneltiin musiikkia, laulettiin samat laulut tuhanteen kertaa ja mie vaan kikattelin innostuksesta. Hei muuten mama ja iskä ottakaan CD:itä mukaan jos haluatte kuunnella muutaki kun viittä samaa biisiä jotka soi kerta toisensa jälkeen joka kanavalla....

Päästiin perille, käytiin tsekkaamassa ittemme sisälle hotelliin ja jatkettiin matkaa samantien. Käytiin muuten eka väärässä hotellissa. Jotenki Aishan navigaattori vei meidät väärälle hotellille ja jätettiin fiksuina autokin jo semmoselle parkkeeraaja-miehelle ja mentiin ihan normaalisti tiskille. Se ei sitten tietenkään löytänyt sieltä meidän nimeä ja vähän aikaa väiteltiin, että kyllä sen siellä pitäis olla. Tarkistettiin sitten varauksesta nimi ja väärä paikkahan se oli, oliski ollu vähän turhan hieno meille... Oikea hotelli oli sitten kulman takana, ja eihän siellä ees mitään parkkimiehiä ollu, saatikka laukkujen kantajia....

Meidän hotelli oli Beverly Hillsissä ja paljon kivempi, mitä ulkoapäin vaikutti. Melko lähellä kaikkea, vaikka Los Angeles onkin niin hajaantunu isolle alueelle, ettei siellä kyllä ilman autoa pärjäis... Käytiin ekana syömässä ja kierrettiin muutamat kaupat semmosessa ihanassa kauppakeskuksessa. Siinä oli vieressä myös Farmers Market ja käytiin siellä myös ostamassa Aishalle LA-shottilasi, jonka se sitten unohti sinne kauppaan... 

Sieltä ajeltiin sitten Santa Monicaan. Ranta, huvipuistolaitteet, auringonlasku... Ihan täydellistä! Päästettiin sisäiset lapsemme irti ja jonotettiin melkein tunti vuoristorataan, mutta mikäs siinä oli odotellessa. Otettiin varmaan tuhat selfietä ja katseltiin maisemia. Oon kyllä niin kade kun tiedän, että sielläkin on paljon au paireja. Miekin haluan!! Kierreltiin myös kävelykadulla katsomassa kun siellä oli ihmisiä esiintymässä joka puolella. Oli tanssijoita ja laulajia joka lähtöön, vietettiinkin siellä aika pitkä aika vaan ihmisiä katsellen. Päädyin myös ostamaan yhdestä pienestä vaateliikkeestä sellaisen mustan shortsi-jumpsuitin. Mietin kauan, kun sillä oli hintaa vähän liikaa, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että en voi jättää sitä sinne. Onpa sitten ainaki kiva sanoa, että tää on Santa Monicasta kun joku kysyy! 

Tuossa on nyt vähän sekalaisia kuvia sunnuntailta. Mun akku loppu melkeinpä samantien kun päästiin Santa Monicaan, tietenki... Santa Monicasta ajettiin kotiin Rodeo Driven, siis tän superkalliin ostoskadun kautta. Sinne iskä voi sitten viedä meidät ostamaan laukkuja. ;)  Illalla käytiin vielä mutka pienessä baarissa kuuntelemassa mitä ihmeellisimpä elämäntarinoita mitä erikoisimmilta tyypeiltä ja juomassa muutamat malibut ananasmehulla, mutta päästiin nukkumaan suhtkoht ajoissa. 

Maanantai alko hotellin aamupalalla, mutta ei ihan vetäny vertoja mun odotuksille... En kuitenkaan kerennyt murehtia siitä, kun luvassa oli Hollywood-kyltti ja Walk of Fame. Reitti Hollywood kyltille ei ollut mikään helpoin mahdollinen, mutta päästiin parin mutkan kautta perille. Siinä vaiheessa tuli semmonen IIIK, oon oikeasti täällä-fiilis ja taisin hyppiä muutamat riemuloikat. Yritettiin ottaa sitä täydellistä kuvaa varmaan ikuisuus, mutta ei vaan onnistunut. Mutta eikö jo toi tausta oo aika siistiä!?

Sieltä sitten Walk of Fame:lle ja huhhuh, siellä oli muutama muukin. Sain kuitenkin napattua parit kuvat ilman ylimääräsiä päitä niissä. Vika on sit omistettu Jennille ja iskälle, voin kuvitella teidän naurun korvissani...

Käytiin vielä syömässä ja sitten oli pakko alottaa matka kohti San Diegoa. Voin kertoa, että oltiin aika väsyneitä tyttöjä ja parin tunnin matkalla piti pitää parit päikkäritauot. Loppumatkasta en voinut olla hetkeäkään hiljaa, vaan mun tehtävä oli pitää kuski hereillä. Jutut ei ollu ihan parhaasta päästä, mutta onpa ainakin taas naurettu ja päästiin hengissä perille.

Päästiin kahdeksan aikaan takaisin San Diegoon, ja tarkotus oli mennä Aishan kavereiden kanssa syömään. Lopulta päädyttiin kuitenkin karaokebaariin ja olo oli aika kamala kun neljän jälkeen piti nousta ja suunnata lentokentälle. Vannotin Aishalla ettei enää ikinä, mutta miksikäs ei, mulla oli taas ihan mahtava viikonloppu. Olin kentällä muuten täysin ajoissa, mutta mut meinattiin silti jättää kyydistä kun kone oli täyteen buukattu. Sain kuitenkin onneks lopulta paikan ja pääsin kotiin nukkumaan pikku päikkärit ennen kuin piti mennä hakemaan B koulusta. En olis kyllä muuten ehkä ikinä selvinnyt kotiin ilman Tanjaa, se ajo parin kymmenen minuutin päästä vaan nakatakseen mut bussipysäkiltä kotiin!

Tää reissu näytti mulle taas sen, miksi nää kaikki kyyneleet ja koti-ikävät ja muut on tän arvosia. Pääsen näkemään niin mahtavia juttuja, etten oli ikinä uskonutkaan ja tutustumaan niin mahtaviin ihmisiin. Mun piti monta kertaa melkein nipistää itseäni, että pystyin uskomaan, että tää on oikeasti mun elämää! Oon tällä hetkellä tosi onnellinen. Vaikka mulla olis kuinka ikävä kotiin, en olis toisaalta valmis jättämään tätäkään taakseni.

Ei mulla nytkään oo yhtään huonommat oltavat. Syön äitin lähettämiä MissäX:siä ja sänky odottaa paikkaamaan näitä univelkoja. Mun perhe tulee tänne 20:n päivän päästä ja mulla on huomenna monet skypetreffit sovittuna. Life is pretty good right now!

Elossa ollaan!

Aika rankka reissu takana, ja tää ilta meneekin vielä siitä toipuessa. Huomenna lisää kuulumisia mun reissulta, mutta sen voin kertoa, että oon vieläkin hymy korvissa kun oli niin kivaa! Tällasten juttujen takia täällä jaksaa, vaikka arki ei oliskaan aina herkkua. Oon superhappy! 

Day 88

En tiedä voiko tätä päivää ees oikein työnteoksi laskea, oon ollu niin reissufiiliksissä koko aamun. M oli vapaa koulusta tän päivän, joten laiskoteltiin aamu ja oltiin valmiita aamupalalta vasta ysin maissa. B oli vähän kipeä niin päätettiin pysyä sisällä koko päivä. Hostmom vei M:n ottaan manikyyrit ja me katsottiin B:n kanssa leffaa. Iisi päivä tänään siis . Ehdin siinä elokuvan lomassa myös pakkailla loput tavarat ja nyt oonkin valmis lähtöön.

Kohta otan bussin lentokentälle ja sit mua odottaa Aisha ja San Diego! Ei tarvii varmaan ees kertoa kuinka innoissaan oon!!! Tiistaihin asti sen suo kyllä ajatustakaan työnteolle. 

Day 87

Tänään on ollu ohjelmassa hiusten värjäystä, puistohengailua lasten kanssa, sali Isabellen kanssa, Cheesecake Factory Elenan kanssa ja pakkailua San Diegoon. Mun miniloma alkaa huomenna, ihanaa! 

Koska yksi kuva kertoo enenmmän kun tuhat sanaa, ajattelin nopsaa nakata nää tänne. Sitte pitääki jatkaa tätä pakkaushommaa. Vois luulla, että pakkaaminen täällä olis helpompaa ku kotona ku vaatteita on paljon vähemmän, mutta nouuu... Oon ihan raivona käyny läpi koko vaatekaapin, mutta mikään ei tunnu hyvältä. 

Ei menny hiusten värjäilyt ihan nappiin, mutta hyvä siitä tuli!

Pari kuvaa minun lempparipuistosta. Se on kivasti tuolla puiden keskellä, joten kuuminakin päivinä siellä on vähän viileämpää. Taivas pilkistää puiden raoista, ja pienen puron yli voi hyppiä kiviä pitkin. Vietettiin siellä tänään pikku välipala piknkin lasten kanssa. 

Oon käyny niin reippaasti salilla, että piti vetää kaikki kulutetut kalorit kerralla takasin. En kyllä jaksanut syödä puoliakaan...

Kierreltiin ympäri kauppakeskusta, vaikka liikeet oli jo suljettu. Kummallakaan ei tehnyt mieli mennä kotiin vielä, joten jutskailtiin ulkona ja sain vihdoinkin jonkun ottamaan musta kuvia!

Nyt jatkan pakkailua, en muuten ikinä kerkeä kentälle ajoissa. Katsotaan ehdinkö tässä enää kirjottelemaan, jos en niin tiistaina sitten kuullan! :)

Day 86

Sataa päivää kohti mennään, hitaasti kylläkin. Välillä tuntuu, että nää päivät täällä vaan matelee... Tänään oli yks niistä huonoista päivistä, oli ikävä kotiin ja pikku jutut itketti. Onneks hellu heräs aamulla viideltä piristään mun päivää!

Olin tänään töissä melkein yksitoista tuntia, hostmom tuli melkein tunnin myöhässä kotiin... Vietettiin aamupäivä kotona leikkien ja mie pyykkäilin samalla. Rakensin B:lle teltan niiden huoneeseen ja se oli ihan onnessaan sen kanssa. 

Kokkailin lounasta ja tulin siihen tulokseen, että olin kyllä ansainnu jätskin piristään mieltä. Kävästiin nappaan niin jälkkärit Safewaysta ja ajeltiin puistoon syömään niitä. Leikittiin myös hetki puistossa ja käytiin mutka kirjastossakin. Luin vähän matkaa Harry Potteria samalla, kun B tutki hyllyjä. Sille ei juuri tarvii ees lukea, se tykkää vaan pyöriä siellä valkkaamassa kirjoja ja katsomassa kuvia. 

Matkalla puistoon autosta napattu kuva, aika sumuiselta näyttää!

Tultiin kotiin ennen neljää, kun M:n piti olla kotona neljältä. No tyttöä ei näkynyt vielä viideltäkään ja lopulta kuulinkin sitten, että sillä oli vielä playdate voimistelun jälkeen... Jos muakin olis infottu, niin oltais voitu viettää loppupäiväkin puistossa. B nukahti kuitenkin autoon kotimatkalla, niin mun iltapäivä meni helposti. Sitä ei nimittäin saa herättää jos se nukahtaa, vaikka en nyt tiedä onko ihan fiksua antaa lapsen nukkua kuuteen asti päikkäreitä...

Kun hostäiti vihdoin tuli, mie lähdin samalla oven avauksella salille. Kävin yksin vähän pyörimässä siellä ja oli ihan outo olo, oon niin tottunut käymään jonkun kanssa. Sain kuitenkin jotain aikaseksikin ja säntäsin seiskaksi kotiin skypettään. Nyt on tosiaan jo vähän parempi mieli ja taidan käpertyä peiton alle katsomaan netflixiä ja ottaa pari palaa marabouta!

Day 85

Aamu sujui normaalisti, aamupalaks pannukakkuja ja M valmiiksi kouluun. B ei ois millään halunnut päästää hostmomia töihin ja kuulosti siltä, että se olis minun vika... Vaikka sillä hetkellä kun jäätiin kahdestaan, oli poitsu taas ihan ok. Ja se oli huippu kiltti tänään. Vein siis sen kouluun yhdeksäksi ja lähdin viettämään mun vapaata aamupäivää autokoululle. 

Oon kuullut, että täällä saattaa joutua jonottamaan monta tuntia, että pääsee suorittamaan sitä kirjallista osiota. Mulla oli onneksi aika varattuna, ja kaikki meni aika nopsaa. Olin jopa saanut haalittua kaikki tarvittavat paperit mukaan. Kirjalliset on täällä vähän erilaiset kuin Suomessa. Sain paperin jossa oli muistaakseni 30 kysymystä ja jokaiseen kysymykseen kolme vastausvaihtoa. Ei tietokoneita, ei ketään valvomassa testiä. Puhelin taskussa ja vieressä joku mutisee vastauksiaan ääneen. Pari kysymystä meni ohi kun en tajunnut mistä oli ees kyse, ja muutamaan taas oli minusta useampi kuin yksi oikea vastaus. Mutta, läpi meni! Ei ehkä ihan parhaalla mahdollisella tuloksessa, mutta läpi kuitenkin. 6 sai olla väärin, ja mullahan oli se 6...

Mutta nyt sitten tarvis enää suorittaa inssi sitten.

Kävin kokeen jälkeen vähän shoppailemassa. Löysinkin bikinit onneks kun viikonloppuna on luvassa allasbileet. Enää pari päivää San Diegoon!

Iltapäivä vietettiin kirjastossa ja B nukahti kotimatkalla ja jatko uniaan vielä kotonakin. Söin dinneriä perheen kanssa ja sen jälkeen kävin salilla Isabellen kanssa. Huomenna joudun menemään yksin kun I on illan töissä, saa nähdä miten selviän... Piti tietenki ottaa salikuva, kun nyt sinne asti on päästy!

Day 84

Ei mulla ihan hirveesti oo asiaa, mutta oli pakko tulla kertomaan, että nyt on hyvä fiilis! Arvatkaa mistä just tulin!? Saunasta!!! Onpa ihanan puhdas olo. Käytiin siis Isabellen kanssa salilla tappamassa jalkoja ja sen jälkeen istuttiin varmaan tunti saunassa. Ja tää oli vielä yllättävän hyvä, siellä oli oikeasti melko kuuma. Voisin ostaa tolle salille jäsenyyden ihan vain tän takia. Jos vaan Mamma haluaa sponssata, on nimittäin aika kallista lystiä. Kuukausikortti taisi olla 64 dollaria. 

Työpäivä oli erittäin normaali. B olis halunnut vaan leikkiä Turtleseilla sisällä. Sain sen houkuteltua hetkeksi ulos, mutta pitihän nää ukkelit raahata mukana. Päivän ainoa kuva ja sekin vain siksi, ettei ihan jää ilman kuvia tää postaus...

Syötiin lounasta hostmomin toimistolla ja sitten iltapäivällä vähän puistoilua. Söin pitkästä aikaa dinneriä hostisän ja lasten kanssa. Yleensä ne siis syö ulkona kun on iskän kanssa, ja mua ei pyydetä mukaan... Ehin vähän lepäilläkin ennen salille menoa, ja nyt pitää mennäkin sitten yöunille. Huomenna on mun kirjallinen osio ajokorttikokeesta! Wish me luck, en oo juuri kerenny (saanu aikaseks siis) lukea...

Day 83

Oon ollut tänään reipas! Tää päivä oli ihan erilainen kun kuvittelin. Yleensä sunnuntait menee laiskotellessa ja miettiessä mitä keksittäis, mutta tänään olin aktiivinen. Aamu alkoi kyllä skypettelyllä kuten sunnuntait yleensäkin, koneella vierähti varmaan neljä tuntia. Sain aamulla Isabelleltä viestin, että miten olis pieni kävelyreissu vuorilla ja olin heti messissä. Kahdentoista jälkeen lähdettiin, otettiin I:n hostperheen koira mukaan ja ajettiin Mt. Tamalpais:lle. 

Käveltiin julmettuja ylämäkiä kapeilla kivisillä poluilla. Toisella puolella oli loputon pudotus alas vuoria ja välillä vähän pelotti, mutta kaiken kaikkiaan ihan mahtavaa! Sieltä näki Mill Valleyn, Corte Maderan ja kaikki nämä lähiseudut missä hengaan päivittäin. Ja metsät näytti samalta mitä Twilightissa! Tänään ei ollut edes kovin kuuma päivä, vain jotain parikymmentä astetta lämmintä, mutta kyllä meinas tulla välillä kuolema sen kiikkumisen ja auringon kanssa. Mun uudet treenishortsit pääs myös ekaan testiin tänään. 

 

Lenkkeilyn jälkeen oli huippu fiilis ja oltiin energiaa täynnä. Arvatkaa mihin mentiin, SALILLE! Otettiin viikon ilmaiset kokeilupassit ja en tiedä voinko lopettaa enää viikon jälkeen. Ainakin tänään olin niin innoissaan! Ja mikä parasta, siellä on SAUNA!!! Huomisilta meneekin sitten salilla ja saunassa. 

Koska oltiin oltu niin reippaita, oli tietenkin hirveä nälkä. Äkkiä kotiin ja suihkuun ja tapaamaan Tanjaa ja Kahliaa San Rafaeliin. Käytiin aikaisella dinnerillä kiinalaisessa ravintolassa ja ruoka oli tosi hyvää. Tai sitten olin vaan tosi nälkänen. Ja jälkkärille tietenkin taas Cold Stoneen, ettei mee elämä liian terveelliseksi...

Tää kaikki urheileminen ja syöminen on vienyt kaikki mun energiat ja oon varma, että uni tulee samantien kun pääsen sänkyyn. Ihana sunnuntai, nyt jaksaa taas viikon!

Day 82

Viikonloppu, ihanaaa! Aamulla kyllä meinas lähteä järki kun heräsin kuuden jälkeen lasten riehumiseen, mutta onneks ne hiljeni kun löysi iPadin ja mie sain vielä vähän levähtää. Kasilta aloin töihin, mutta aamu kului vaan kotona hengaillessa. Kiharrettiin M:n kanssa hiuksia ja se leikki mun vaatteilla samalla kun B:llä oli Turtlesien ninja-taistelut menossa olkkarissa. 

Olin vapaa yhdentoista maissa ja skypettelin hetken hellulle Suomeen. Kiharsin pitkästä aikaa omatkin hiukset ja ajelin nappaan kyytiin Isabellen. Suunnattin Novatoon pääasiassa vaan ostamaan mulle hiusväriä, mutta tarttu sieltä kyllä mukaan vähän muutakin. Oon siis tosiaan löytänyt mun väristä hiusväriä vain yhdestä paikkaa tähän mennessä, yli puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Nyt Tanja pääsee sit värjäileen mun hiukset ennen reissua. 

Käytiin lounaalla Panera Breadissa ja söin semmosta juusto-parsakaalikeittoa. Ei ehkä ihan kuulosta mun valinnalta, mutta se oli yllättävän hyvää! Pyörittiin myös Rossissa ja Marshallissa ja ostin vihdoin varvassandaalit, alkaa olemaan tennareissa välillä vähän tukalaa. Käytiin myös froyoilla kun en ees muistanut koska olin viimeks käynyt.

Neljän jälkeen ajeltiin Tanjan luo, kun olin luvannut laittaa sen hiukset kun se oli menossa häihin. Voisin kohta pistää pienen sivubisneksen täällä pystyyn tuolla hiustenlaitolla, kun M:n kaverien äidit kyselee vähän väliä, että voisinko letittää niidenkin tyttöjen hiuksia.

Nakattiin Tanja juhlapaikalle, ja mentiin ite mallille hengaileen. Ostin H&M:stä mekon ja muutamat urheilushortsit. Äkkiä iski kuitenkin taas nälkä, ja tietenkin vein Isabellen Sol Foodiin. Ei ollu pettymyskään tällä kertaa. Vähän ahistavaa jo vaan kun tuntuu, että tarjoilijat alkaa jo tunnistaa... Päivän ainoa kuva onkin Sol Foodin vuoronumeroista. Taustalla näkyy myös ihmisiä jonottamassa sisälle, siellä on  aina jonoa!

Meillä oli tarkoitus mennä vielä leffaan, mutta ei päästy yhteisymmärrykseen mitä halutaan nähdä, niin lähdettiin sit kotiin. Isabelle pakotti mut ostamaan ekan osan Hunger Games -kirjoista ja taidankin aloittaa sen jo tänään. Pitäis kyllä myös lukea vähän ajokorttiin kun tiistaina on kirjalliset... Mulla oli tänään kyllä kiva päivä, sopivasti tekemistä. Tullaan I:n kanssa hyvin juttuun, ja mikä parasta, mie lähden kotiin ennen sitä! 

Nyt kaivaudun peiton alle, enkä ihan heti nouse. Huomenna lapset saa kiljua kuinka paljon haluaa, mutta ei oo mun ongelma! Mulla on vapaapäivä, ja aion ottaa rennosti! :)

Day 81

Tänään oli yllättävän kiva päivä. Olin töissä koko päivän, ja vietin illankin perheen kanssa, mutta meillä oli tosi kivaa! Suunnittelin meneväni vielä Tanjan luo illaksi leipomaan mustikkapiirakkaa, mutta en taida jaksaa lähteä mihinkään. 

Aamu oli yhtä hässäkkää kun M:n piti olla koululla aikaisemmin. Siinä kiiressä se unohti muun muassa reppunsa, ja meidän piti sitten ajaa koululle viemään se B:n kanssa. Ehdittiin kuitenkin ajoissa myös meidän playdateille läheiseen puistoon. B:n kaveri jo siellä meitä odottelikin ja pari tuntia hujahti ohi jutellessa tän kaverin äidin kanssa. Ollaan nähty pari kertaa aiemminkin ja tää äiti on tosi mukava, tullaan ihan hullun hyvin juttuun. Se on vielä äitiyslomalla nyt, ja asuu ihan meidän vieressä niin tuun varmaan kyläileen siellä useamminkin. 

Puistoilun jälkeen syötiin lounasta kotona ja sain huijattua B:n päikkäreille. Se ei ikinä millään haluais nukkua, mutta nytkin nukahti samantien, kun suostu vaan rauhottuun sänkyyn. Päikkärit ei siis oo meillä mikään jokapäiväinen juttu, mutta tänään poitsu oli selvästi niin väsynyt... Ja miekin tarvitsin pikku hengähdystauon. Otin vahingossa itekin pienet päikkärit ja heräiltiin molemmat kun pitikin jo lähteä hakemaan M koulusta. 

M kiukkuili aluksi, mutta välipalan jälkeen oltiin jo kavereita taas. Otettiin muutama selfie sitten sen kunniaksi.

Hostmom tuli kotiin viiden aikaan ja päätettiin lähteä ulos syömään. B sai päättää paikan ja mentiin Wipeoutiin. Se on sellanen surffaripaikka, elävää musiikkia ja hyvää ruokaa. Seuraan liitty myös M:n kaverin perhe ja meillä oli tosi mukava ilta! Syötiin pitkään, juteltiin ja lapset pelaili semmosia kolikkopelejä. M voitti avaimenperän ja B sai raivarin kun se ei saanut mitään. Käytiin myös jälkkärillä Ben&Jerry'sillä ja nyt oon ihan täynnä. Vieläkin tuntuu, että voisin vaan pyöriä eteenpäin...

Teki hyvää viettää aikaa perheen kanssa. Aika harvoin ehditään viettää aikaa hostmomin kanssa, ja nyt olikin kiva jutella kunnolla. Lapsetkin selvästi tykkäs, ja oli tosi hyvällä tuulella. Kiva, rauhallinen perjantai-ilta, hyvä tapa valmistautua ens viikonloppuun. Viikon päästä meininki voi olla vähän eri! En malta odottaa, että pääsen taas San Diegoon.