Day 94

Viikonlopun reissu vaatii veronsa ja oon ollut tään alkuviikon tosi väsynyt ja flunssakin yrittää pakottaa mut sänkyyn. Oon kuitenkin selvinnyt työpäivistä normaalisti, mutta illat on mennyt kokonaan kotona. Tänään poistuin kotoa vaan kuskaamaan lapsia kouluun ja kotiin ja äsken kävin mutkan kaupassa. Nyt mua odottaa jääkaapissa ainekset marjapiirakkaan ja lihapulliin, mutta taidan jättää kokkailut huomiselle. Meillä on lauantaina au pair-piknik nyyttäriteemalla ja hostperheetkin on kutsuttu. 

Musta on ollut tällä viikolla tosi mukavaa olla vaan täällä kämpillä, ehkä siitäkään syystä en oo jaksanut lähteä iltasin mihinkään. Lapset oli selvästi innoissaan, että oon takas ja oli kivaa vaan hengailla pihalla grillaillen ja käydä yhdessä Froyolla. Tuntu aika hyvältä huomata, että niillä on oikeasti ollut ikävä mua.

Työpäivä vaan sujahti ohi tänään, siihen ei kuulunut juuri muuta kuin lasten kuskailua. Viiden tunnin tauon vietin nukkuen ja skypetellen. En oikeasti voi uskoa, että siihen on enää 19 päivää, että nään mun perheen!! Tuntuu ihan hullulta, että ne tulee tänne ja mie oon se joka pääsee näyttään niille paikkoja. En oo itekään ollu täällä kun vähän yli kolme kuukautta, mutta silti tää tuntuu jo toiselta kodilta. Osaan ajaa ilman navigaattoria melkein minne vaan, tiedän missä on parhaimmat ruoat ja mistä kannattaa shoppailla. En pysty käsittään, että kolmen viikon kuluttua pääsen syömään perheen kanssa ruisleipää aamupalaksi!

Syömisestä kun puhuttiin, niin pakko mainita yks juttu, mikä varmaan kuulostaa tosi uskomattomalta. Söin eilen simpukoita! Tuijottelin kyllä niitä aika kauan, ennen kuin uskalsin maistaa, mutta nehän oli hyviä! 

Huomenna meillä on taas pitkästä aikaa Tanjan ja Kahlian kanssa Sol Food-treffit, sitä onkin odotettu! Tuntuu, että en oo nähnyt ketään ikuisuuteen. Viikonlopun ajattelinkin pyhittää kavereille, sitten jaksaa taas ensi viikon. Lapsilla on vika viikko koulua, ja sitten alkaakin kesäloma. En tiedä vielä yhtään millanen mun aikataulu sit tulee olemaan, mutta eiköhän se tässä selviä.