maanantai 8. syyskuuta 2014

Day 196

Au pairin arki voi olla välillä tosi helppoa! Jos lapset olis koulussa joka päivä, tää oli varmaan mun unelmaperhe... Olin siis aamulla töissä kaks tuntia ja iltapäivällä kolme. Vietiin kaikki yhdessä M kouluun ja käytiin samalla tutustumassa niiden luokkaan. Se on nyt ykkösellä ja tietenkin innoissaan esitteli siellä sen omaa työpöytää ja kotiläksyjä ja kaikkea. Nakattiin myös B kouluun ja sitten olinkin off.

Skypettelin vähän, katselin vampyyrikirjoja ja siinä se aika ihan huomaamatta vierähtikin. Tuli vähän kiire, että ehdin vielä lenkille ja suihkuun ennen kuin piti hakea B koulusta kahdelta. Pitäis ehkä vähän aktivoitua päivisin, mutta totuus on se, että kaikkeen menee rahaa ja mulla on tällä hetkellä tiukka säästökuuri päällä. Ennen New Yorkia mennään melkeinpä nollabudjetilla tän päivän jälkeen!


B:n haun jälkeen tultiin hetkeksi kotiin. Kokkasin itselle pikalounaan kun se jäi tauolla syömättä ja sit lähdettiinkin hakemaan M. Olin luvannut lapsille froyot koulun jälkeen joten sinne sitten suunnattiinkin. Ensin tietenkin tapeltiin hetki koulun pihalla paikasta, kun molemmillehan ei tietenkään kelvannut sama. Vedettiin vanhaan tapaan pitkää tikkua, B voitti ja ajeltiin Yoloon. 


Froyojen jälkeen kierreltiin viereisessä lelukaupassa tutkailemassa varmaan puoli tuntia. Toisin sanoen kulutettiin aikaa, ennen kun pääsin luovuttaan lapset isälle. Kotona oltiin puol viiden aikaan ja pian isä tulikin jo hakemaan lapsia. Täältä on ehkä aiemminkin käynyt ilmi, ettei toi iskä oo ihan mun suosikki-ihmisten listalla, mutta tänään meni kyllä hermot. En vaan ymmärrä aikusia ihmisiä, joilla ei oo sen verran käytöstapoja, että osais sanoa ees hei...

Illalla treffasin Thereseä ja käytiin Cantinassa dinnerillä. Ite söin kyllä vaan alkuruoan koska säästöbudjetti... No ei, ehdin vetää kotona jo leipää nälissäni niin selvisin sit vähemmällä. Kotona ilta meni sit hostmomin kanssa jutskaillessa. Meistä on kyllä tullut tosi läheisiä, koko ajan tullaan vain paremmin juttuun! Vaikka välillä on kuinka ikävä kotiin, tulee mulla olemaan tosi hankalaa jättää nää tänne ens helmikuussa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti