Day 45

Tuntuu, että tämä päivä meni ihan hujauksessa, vaikka ehdinkin tekemään vaikka mitä. Ja monta juttua on vielä tekemättäki. En oo edes alottanu pakkaamaan vielä, vaikka huomenna heti töiden jälkeen pitäis suunnata lentokentälle!

Aamulla vein B:n kouluun, ja kun tulin kotiin oli Tanja ja Kahlia jo täällä odottamassa minua. Oin saanut suostuteltua Tanjan värjäämään mun hiukset, ja se olikin sitten tän aamun ohjelma. Kaikki suju hyvin ja nyt on taas juurikasvu piilossa hetkeksi. Eikä ees sotkettu koko kämppää. Valkonen suihkuverho sai kyllä hetkeks uuden värin, mutta sain pestyä sen puhtaaksi kuitenkin! Tytöt lähti puolen päivän aikaan hakemaan niiden lapsia koulusta ja mie jäin kotiin skypettelemään Jennin kanssa. Senkin synttärit on kohta ja minun pikkunen pikkusisko täyttää jo 21! Päästään kesällä yhdessä baareileen täällä sitten kun sekin on täysi-ikäinen ;)

Kävin vähän lenkkeileen ennen kuin hain B:n koulusta ja näppäsin tietenkin sen pakollisen lenkkimaisemakuvan. 

Nyt kun miettii, niin en tehnyt tänään lasten kanssa oikeastaan mitään. Kuskasin paikasta toiseen, laitoin aamupalaa ja välipalaa ja syötiin. Ja silti olin töissä melkein viisi tuntia. Mihin tää päivä katosi? Iltapäivällä istuskelin vähän aikaa pihalla kun lapset lähti isänsä kanssa uimaan. Sain seuraa hostiskän mopsista, jonka nimi on kai Puggy. Tai voiko sitä nyt seuraksi kutsua, kun se aina käänsi vaan pyllyn muhun päin ku yritin kutsua sitä... 

Illalla kävin Elenan ja toisen saksalaisen tytön, Lenan, kanssa kiertelemässä ostarilla. Vähän shoppailua Victorias Secretillä ja tietenki Froyoilut... Yritin etsiä myös jotain vaatteita viikonlopuksi, mutta ei löytynyt. Pitää koittaa keksiä jotain! Pakkaaminenkin taitaa jäädä huomiseen, väsyttää niin paljon! Ehkä kerkeän vielä huomenna kirjotteleen jotain ennen kuin blogi hiljenee sitten maanantaihin asti.

Day 44

Voin kertoa, että tänään ei töissä paljon naurattanu. Itku oli lähellä tulla pari kertaa, mutta selvisin pelkällä syvään hengittelyllä ja sataan laskemisella. B:llä oli huono päivä, sää oli kylmä ja auton lastenistuimet temppuili. Lisäksi jouduin tänäänkin kuskaan M:n ja sen kaverin voimisteluun. Yleensä tarvii vain joka toinen viikko, mutta tänään mun pitikin yhtäkkiä lähteä viemään niitä. Mulla ärsytti, ja B:llä vielä enemmän, se vietti 45 minuuttia maaten lattialla ja vinkuen. Ei hetkenkään hiljasuutta. Kun päästiin kotiin ja olin off, olisin ollu valmis vaan marssimaan omaan huoneeseen ja vetämään kuulokkeet korville... 

Aamupäivällä ehittiin kuitenkin käymään taas Discovery Museumissa, ja siellä meillä oli ihan kivaa. Nyt oli ensimmäistä kertaa minun täällä olon aikana tosi sumuista, siltaakaan ei näkynyt juuri ollenkaan. 

Päivän kuitenkin pelasti illallinen Cheesecake Factoryssa hostperheen kanssa. Laitettiin M:n kanssa samanlaiset kiharat ja miekin vaihdoin ikuiset colleget farkkuihin ja jakkuun. Ruoka oli ihan tajuttoman hyvää, söin lohta ensimmäistä kertaa täällä. Muutenkin oli tosi kivaa viettää aikaa rauhassa kaikki yhdessä, meillä on aika harvoin yhteistä aikaa. Puhuttiinkin, että pitää ehdottomasti tehdä tätä useammin!

Jälkkäriksi tilattiin M:n kanssa puokkiin S'mores-juustokakku. Hostäiti oli ilmeisesti jossain vaiheessa ehtinyt kertomaan minun synttäreistä, ja kohta siinä olikin kunnon kuoro laulamassa mulle Happy Birthdayta! Päivän myöhässä, mutta aivan hauskaa. En osais kuvitella, että Suomessa tarjoilijat tulis laulamaan sulle, mutta täällä se on aivan normaalia. Oon kyllä tyytyväinen, että mulle on sattunut näin kiva perhe! Lapsetkin söpöili koko illan, ne oli varmaan jo saanu kitinä-kiintiön täyteen päivällä..

Kotimatkalla yritin ottaa kuvaa tosta sumusta kun se näkyi niin selvästi. Aivan kun pilvet ois lasketunut maan tasalle. Vähän heilahtanutki, mutta siellä se näkyy vuorien edessä!

Nyt käperryn peiton alle ja vietän loppuillan Netflixin parissa. Huomenna värjäillään Tanjan kanssa tätä mun pehkoa, alan näyttää jo ihan harmaalta. Pitäis varmaan alkaa myös suunniteleen pakkaamista San Diegoa varten, enää kaks yötä!!

Hyvää synttäriä mulle!

Maanantaina en päässyt kirjottaan, vaan kärsin koko päivän päänsärystä joka paheni illalla niin pahaksi, etten päässyt enää sängystä ylös. Oksetti, oli kuuma ja kylmä ja itketti. Mutta onneks se meni sitten parin ibumaxin voimalla ohi ja pääsin lopulta nukkumaankin.

Tänään on kuitenkin ollut kiva päivä! Aamulla perhe laulo mulle, ja sain M:n itse kirjottaman kortin ja lahjakortin Cheesecake Factoryyn. Näköjään ne jo tietää mistä tykkään... Lapset oli harvinaisen kiltisti koko aamun, ehkä pienenä houkutuksena toimi Froyo:t mitkä olin luvannut koulun jälkeen. Vein B:n ysiksi kouluun ja kävin pikku lenkin samalla. Aurinko paisteli ja topilla tarkeni jo ennen yhdeksää aamulla, ihanaaa!

En jaksanu kiertää kovin pitkää lenkkiä ku mulla oli kiire kotiin skypettään! Tein pikaskypetyksiä mummolaan, jyväskylään, mammalle ja hellulle, enkä oo ikinä kuullu näin montaa kertaa "paljon onnea vaan" synttäripäivänä. Kivaa, kun pystyy kuitenkin vähän juhlistaan perheen kanssa vaikka täällä kaukana olenkin. Marjukka kyllä kyseli, että eikö ois sama jos olisin tullu sinne hoitamaan lapsia, kun ne on melkein saman ikäsiäkin. Mutta kyllä ehkä San Francicso Jyväskylän voittaa... Vaikka ei mun lempparilapsia kukaan korvaakaan :)

Ehin myös ottaan aurinkoa pihalla hetken ennen kun lähdin hakemaan B:tä koulusta. Mulla on kovat tavotteet saada kerranki kunnon rusketus pintaan, ja hyvin on lähteny projekti käyntiin! Napattiin myös M kyytiin ja suunnattiin Yolo:on frozen yogurtille. Lapset oli ihan innoissaan, ja mullakin oli kyllä kivaa!

Illalla mentiin sitten synttäridinnerille Tanjan, Kahlian ja Elenan kanssa Melting Potiin. Se on sellanen paikka jossa voit itse grillailla ruoat, tai sitten voin valita vaan fonduet niinkuin me tehtiin. Otettiin siis alkuun juustofondue johon dippailtiin leipää, porkkanaa, kukkakaalia ja muita vihanneksia. Skipattiin pääruoka ja siirryttiin tärkeimpään, eli jälkiruokaan. Tilattiin ensin ihan normaali maitosuklaa ja saatiin siihen dipattavaksi vaahtokarkkeja, mansikoita, ananasta ja vaikka mitä muuta. Oli NIIIIN hyvää! Olis pitäny olla sekuntikello mittaamassa kuinka nopeaa vedettiin se. Tarjoilijaki tais mainita, että säästettiin se tiskaamisen vaivalta.. Yhteen ei tietenkään tyydytty niin otettiin sit vielä toinen, valkosuklaa-tummasuklaa. Ei yhtään huono tääkään, mutta alko tulla jo vähän huono olo niin tätä kulhoa ei sentään nuoltu...

Kuvasta tuli melko pimeä, kun koko ravintola oli tosi hämynen. Se näytti ihan tunnelilta johon oli rakennettu ravintola, aivan siisti paikka kyllä! Ja seura oli hyvää, tytöt jopa laulo mulle onnittelutkin suomeksi, eikä edes pahasti haparoiden. Jos ei tää suklaa määrä olis riittäny, niin tytöt piti huolen ettei lopu kesken...

Meni ihan vahingossa yli pari tuntia tuolla ravintolassa! Nyt äkkiä nukkumaan, huomenna on taas pitkä työpäivä. Huomenta Suomeen ja kiitos kaikille onnitteluista! 

Days 40 & 41

Ekana pitää hehkuttaa, täällä on lämmintä ja mie oon ruskettunu! Eikä ens viikkokaan näytä auringon suhteen yhtään pahalta, vai mitä?

Lauantaiaamun olin töissä. Tappelin M:n kanssa yli tunnin vitamiinien syönnistä, jumppailtiin vähän ja leikittiin kampaajaa myös. Käytiin myös kaikki yhdessä ruokakaupassa ja sit olinkin jo kahdentoista aikaan off. Noi nakkas mut bussipysäkille odotteleen bussia kohti Cityä, ja mitäs siinä sitten muutakaan tekis bussia odotellessa ku nappailis varmaan sata selfietä.

Tapasin Nelin Union Squarella ja suunnattiin suoraan syömään. Paikaks valikoitu, ylläri ylläri, Cheesecake Factory. Oli tarkotus ottaa ihan kuvakin mun hienosta ateriasta, mutta unohtu kun oli niin nälkä... Syönnin jälkeen treffattiin Jenna, käytiin jälkkäreillä Ben&Jerry'sillä ja etittiin mulle pistorasiaa missä ladata puhelinta. Starbucksilta löytyy aina pistorasiat, ja ajateltiin, että kai nyt Macy'silläki semmosia on kun kerta siellä oltiin. Löydettiinkin yks, vähän arveluttavassa paikassa tosin ja ajattelin että kyllä mie nyt voin siitä viis minuuttia niitten sähköjä käyttää. Löin laturin seinään ja koko se kotelohomma tuli alas samalla! Pienet naurukohtaukset siinä sitten ja poistuttiin pikasesti paikalta...

Puoli viiden aikaan otin bussin takas kotiin päin koska mulla oli vielä paljon tekemistä sille illalle. Ilman autoa eläminen on kyllä täällä ihan tuskaa, nytkin oli kauhea säätö ja kyytien järjestäminen. Sain kolme minuuttia aikaa pakata tavarat ja Tanja tuli hakemaan mut sen luo. Laittauduttiin valmiiksi tosi pikasesti ja lähdettiin syömään Wipeoutiin, semmoseen surffiravintolaan. Kivan olonen paikka, mutta ruoka ei ollu mun lempparia. Tai sitten mun valinta oli huono, mutta harvemmin chicken wingsit kyllä pettää. 

Syömästä sitten Tanjalle laittautumaan oikeasti valmiiksi, vaatekriiseilemään ja korkkaamaan meidän Salmari! Joo, ei oo kyllä ikinä kuulunu mun lemppareihin, mutta nyt se maistu ihan kotosalta. Hauskinta oli kuitenkin kun juotettiin sitä Kahlialle, sen reaktio oli ihan videon arvonen. Raukka irvisteli vielä viiden minuutin päästäkin :D

Vietettiin iltaa George's nimisessä baarissa. Hyvää musiikkia, mutta muuten ei oikein iskenyt. Liikaa hikisiä vanhoja miehiä, ens kerralla mennään cityyn sitte! Hauskaa meillä kuitenkin oli, saatiin ainakin tanssia ja nauraa. Ja voin kertoa, että tuli hyvin uni kun päästiin Tanjalle nukkumaan, musta on tulossa vanha. Varmaan johtuu noista lähestyvistä synttäreistä, heti alkaa vaikuttaa.

Sunnuntai on mennyt aika rennosti. Nukuttiin "pitkään" eli heräsin vasta puoli kymmenen maissa. Käytiin lounaalla ja syömässä Froyoa ennen kun Tanjan piti mennä töihin. Mietittiin kyllä kuinka paljon mielummin oltais jääty noihin tuoleihin koko päiväksi, aurinko paisto eikä seurakaan ollu huonoa! Aika väsynyt fillis, ja näytänkin vähän rölliltä, mutta mikäs siinä oli aurinkoa ottaessa. 

Tanja toi mut kotiin ennen kun meni töihin, ja lähdin samantien kävelyllä. En kyllä tuntenu itteäni mitenkään reippaaksi, mutta olis ollu väärin viettää noin nättiä päivää sisällä nukkuen. Käveleskelin freewayn toiselle puolelle sellaisen pienen lahden rannalle. En ollut koskaan ennen käynyt siellä ja siellä olikin oikein kivan näköistä. Makoilin ainakin puoli tuntia penkillä tuolla rannalla ja kuuntelin vaan musiikkia. Ihanan rauhallista oli, kunnon rentoiluhetki ennen uutta viikkoa!

Kävelyn jälkeen meidän talo oli kerrankin tyhjillään ja otin siitä kaiken irti. Biksut päälle, kirja käteen ja ulos ottamaan aurinkoa! Ja minä, joka en ikinä rusketu, voin sanoa, että mulle tarttuu täällä yllättävän hyvin väriä. Jo yhden päivän jälkeen näkyy ihan rajat! Jee, ehkä musta ekaa kertaa elämässä tulee ruskettunut. 

Illalla kävin vielä Claudian kanssa hengailemassa Tiburonissa. Istuttiin rannalla, katseltiin San Fransiscoon päin ja jutskailtiin muutama tunti siellä. Ja mikä parasta, vielä kuuden jälkeenkin tarkeni ihan hyvin topilla ja shortseilla. Tuo aurinko vei kuitenkin musta kaikki energiat ja nyt oon ihan valmis nukkumaan. Ehkä huomenna se autohommakin selviää...

Day 39

Vähän lisää kiukuttelua ja valitusta luvassa, tää ei nimittäin ollut hyvä päivä. Tai lapset oli kiltisti ja päivä oli superhelppo, mutta muut jutut pilas mielialan täysin.. Pakko valottaa nyt vähän taustoja, kun koko juttu johtuu oikeastaan toissapäiväsestä. Vaikka silloin lapset oli kaikinpuolin hankalia, ja kiukku johtu jo siitä, viiminen niitti oli kuitenkin kun ajoin kolarin M:n jumppasalin parkkiksella. Ajattelin alunperin, etten kirjota koko jutusta ollenkaan kun ärsytti ja hävetti, halusin vaan unohtaa koko homman. Peruutin siis siinä parkkiksella toisen auton kylkeen, en oikein itekään ymmärrä miten. Katsoin koko ajan kaikista peileistä ja peruutin tosi hitaasti, kun se parkkipaikka on hankala ja tiesin että siinä sattuu kolareita viikoittain. Jossain mun taakse oli kuitenkin ehtinyt ajaa auto ja sain sitten aiheutettua pienen lommon sen kylkeen...

Onneks meille ei kellekään käynyt mitään, ja toisenkin auton matkustajat oli kunnossa, myöskään minun autoon ei tullut mitään. Toinenkin kuljettaja oli au pair, ja mietittiin siinä sitten yhdessä että mitähän hittoa tässä pitäis tehdä kun en saanut hostäitiä kiinni. Saatiin tilanne kuitenkin selvitettyä ilman poliisia ja jatkettiin matkaa kotiin, lapset kyllä mietti koko matkan, että mihin menee piiloon poliisia jos ne tulee kotoa hakemaan meitä...

Tänään sain sitten kuulla, että vakuutusyhtiöstä oli kehotettu rajottamaan minun auton käyttöä vain työaikaan! Eli mulla ei olis autoa käytössä vapaa-aikana, toisin sanoen en pääsis yhtään mihinkään kotoa ilman, että pyydän jotain hakemaan... Tuli vähän järkytyksenä, ja päivä onkin sitten mennyt siitä toipuessa. Tää johtuu siis jotenkin vakuutuksesta, mutta en oikeastaan ymmärrä mikä on ongelmana. Hostäiti lupas vielä yrittää järkkäillä niin, että saisin ajaa, mutta nyt tässä selvittelyaikana mulla ei oo autoa käytössä. Ja tässä meidän lähellä ei oo oikeastaan yhtään mitään kävelymatkan päässä. Oon sit viettäny koko illan kotona sängyllä maaten, iski masennus niin jaksanut ees lenkkeillä. Oli tarkotus siis mennä Claudian kanssa istuun iltaa, mutta ilman autoa aika mahdotonta...

Toivon todellakin, että tuo auto asia vielä järjestyy, mutta sanoin jo hostäidille, että ilman autoa mulla ei ole juuri mitään täällä. Jos en pääse vapaa-ajalla minnekään, mun oleminen täällä ei oo sen arvosta. En millään haluais rematchiin, kun sitten pitäis alottaa kaikki alusta, perheeseen tutustuminen, uusi kaupunki ja ehkä jopa osavaltio, uusien ystävien hankkiminen. En halua lähteä täältä, mun perhe on mulle hyvä, lapset tykkää musta ja oon löytänyt jo hyviä kavereita! Tuntuu tyhmältä, että noinkin pieni asia kun auto voi pilata kaiken, mutta ilman sitä en vaan oo valmis elämään, en ainakaan täällä. Mutta nyt ei auta kun toivoa parasta!

Ainoat jutut jotka piristi mun mieltä tänään, oli PAKETTI kotoa! Meinas tulla itku kun sain tämän paketin melkein heti näiden huonojen uutisten jälkeen. Hyvä ajoitus mama ja kiitokset myös mummolle ja papalle! Voi vitsi mikä fiilis kun mussutin täällä kinderiä samalla ku valitin kavereille mun kohtaloa, ei ois kyllä voinu parempaan saumaan sattua. 

Oon tosi onnellinen näistä kavereista joita oon saanut täällä tän melko lyhyen ajan sisällä. Elena päätti että mikään ei piristä niinku juustokakku, eli se skippas sen salipäivän ja lähti mun kanssa Cheesecake Factoryyn iltapalalle. Coockie Dough ja Mango-Lime -juustokakut helpotti kyllä kummasti! Eikä yhtään pahemmaks jääny kyllä Tanjan lupaus salmareista huomiselle, sitä odotellessa siis...

Day 38

Eilinen oli sen verran surkea päivä, ettei tehnyt ees mieli kirjottaa mitään vaan painuin suoraan sänkyyn mököttään. Mikään ei vaan sujunut.  Ainoat hyvät hetket oli aamupala, pannukakkuja ja marjoja, nam. Ja päivällä tehtiin B:n kanssa pieni telttaretki olohuoneessa ja otettiin päikkärit takkatulen ritistessä taustalla, löysin siis youtubesta tämmösen takkatuli videon ja poika oli ihan innoissaan. Mutta sitäki onnea kesti vaan vartin.. Tänään on kuitenkin ollu parempi päivä! 

Vein B:n kouluun ysiks ja lähdin siitä suoraan pikkuselle lenkille. Puhelimesta loppu akku kesken matkan, enkä ollut ihan varma missä oon mutta selvisin kuitenkin kotiin. Aika hyvin oon oppinu täällä suunnistamaan jo! Sitte söin kotona vähän muroja ja marjoja taas, tungen noita mansikoita täällä joka ruokaan kun mielestä on niin ihanaa että niitä saa ympäri vuoden. Vaikkei ne ookaan yhtä hyviä kun itse poimitut. Tai ei siis itse vaan äitin tai iskän poimimat mielellään, siinä kun tulee selkä kipeäks ja hyttyset syö :D 

Skypetin myös hellulle Suomeen ja aloin sit laittautuun valmiiksi lounaalle ruotsalaisten auppareiden kanssa. Meitä suomalaisia on tässä mun alueella vaan kaksi, mutta ruotsalaisia on vissiin yli kymmenen, tosi paljon enemmän ainakin kun meitä. Käytiin Cheesecake Factoryssa, ja söin semmoselta Skinnylicious-listalta kana-salaatti sandwichin. Kuvat unohtu ottaa, mutta hyvää oli ja melko terveellistäkin! Musta on tullut kunnon sporttimimmi täällä, urheilen enemmän ku Suomessa ja syön paremmin ja vähemmän herkkuja. Karkki on pahaa ja lenkkipolut mäkisiä, joten jenkkikilot on ainakin vielä pysyny kaukana musta. Saa nähdä kuinka kauan...

Luonaalta ajoin suoraan hakemaan B:n koulusta ja se halus kirjastoon niin mentiin sinne sit hetkeks. Poitsu kanto pinon supermies kirjoja siihen mun viereen, mutta mun yllätykseks se halusikin lukea itse. Istuskelin siellä sitte lukemassa netistä iltalehteä samalla kun B selaili paksuinta löytämäänsä Spiderman-kirjaa. Kolmen aikaan lähdettiin ajelemaan M:n koululle, ja matkaan menee yleensä joku 20 minuuttia korkeintaan. Tänään satuttiin ilmeisesti olemaan ruuhka-aikaan liikkeellä, kun matkaan meni melkein 45 minuuttia. Myöhästyttiinkin sitten vähän, mutta eipä se vaikuttanut tyttöä haittaavan kun se olis halunnu jäädä vieläkin pidempään. Kotona ei keretty juurikaan muuta kun nappaan pikku välipalat ennen kun lasten isä tuli ja olin off. 

Olin tosi väsynyt tänään kun pääsin vapaalle ja olis tehnyt mieli vaan jäädä makaamaan sänkyyn, mutta pakotin itseni ylös tapaamaan Claudiaa. Ollaan nähty vaan kerran aikasemmin, mutta sitä ei kyllä huomaa, juteltiin pari tuntia vaikka mistä ja aika kulu aivan huomaamatta! Suunniteltiin tämän kuun loppuun päiväreissua Yosemiten kansallispuistoon. Lähdetään aikaisin aamusta, ajetaan sinne kolme tuntia, vaelletaan siellä päivä ja ajetaan illalla takas. Claudia saa yleensä käyttää sen autoa tällaisiin reissuihin, niin ei tuu ees kovin kalliiksi. 

Nyt alkaa väsyttää, onhan kellokin melkein yhdeksän! Taidan mennä peiton alle ja tässä on mun kaveri tälle illalle, kuinka kivvaa...

Day 36

Vieläkin sataa, tää keli on kyllä ihan pyllystä! Lauantaina vasta on luvattu seuraavaa aurinkopäivää, meinaa alkaa mielikuvitus loppua sisäleikkien suhteen. Tänään rakennettiin vilteistä teltta olohuoneeseen ja istuskeltiin nuotiolla takas edessä, syötiin muka paahdettuja vaahtokarkkeja ja otettiin päikkärit teltassa. B oli ihan innoissaan, ja huomennakin varmaan sitten telttaillaan. 

Tänään oli mun vapaa aamu taas ja jumppailin vähän, ja skypettelin Suomeen. Siivosin huoneen ja hengailin vaan. Kävin hakemassa B:n koulusta kävelemällä kun lasten iskä vei auton. Onneks just silloin sattu tauko sateesta ja saatiin kävellä kuivina kotiin. 

Töiden jälkeen nappasin Elenan kyytiin ja ajettiin Novatoon shoppaileen ja syömään. Syötiin In-N-Outissa, se on kuulemma vähän parempi pikaruoka paikka. Joo, oli hampparit parempia ku mäkkärissä, mutta ei kyllä todellakaan voittanu Maxia! Tekis kyllä mieli minimålia juustolla.. Käytiin kiertään myös kaikki vaatekaupat, etittiin mulle vaatteita San Diegoon ku tajusin, että tarviin sinne ehkä jotain muuta kun nää samat kollarit mitkä aina. Löysin kivan topin, valkomustaraitaisen peplumin, n. 8 euroa! Ja hajuvesi addiktina oli pakko ostaa myös yks Britney Spears taas, makso vaan n. 15 euroa! Mukaan tarttu myös hiusväri, löysin vihdoinkin melkein oikean väristä. Nyt pitää vaan löytää joku laittamaan se mulle. 

Takasin tullessa vesisade oli niin kova, ettei välillä meinannut nähdä eteensä ollenkaan. Vähän jänskätti kun ei pyyhkijät ehtiny sateen mukaan, mutta ei auttanu ku madella eteenpäin. Nyt oon kotona turvallisesti peiton alla ja valmiina nukkumaan. Kivaa keskiviikkoa sinne :)