Turisteilua, shoppailua ja grillailua

Ollaan tehty niin paljon juttuja, etten ees tiedä mistä alottaa. Olisin valmis jo nukkumaan, mutta ajattelin lisäillä tänne muutamat kuvat ennen kuin unohtuu. Haluan kuitenkin muistaa nää hetket ja tiiän, että siellä jotkut odottaa kuulla mitä me ollaan täällä touhuiltu! Meidän San Francisco päivät alkaa käydä vähiin ja parin päivän päästä lennetäänkin jo kohti Vegasia. 

Perjantai alotettiin aamukahvilla auringossa. Lueskeltiin Suomen säätiedotuksia ja kyllä meinas naurattaa, kun katottiin, että siellä on tullut luntakin. Valitti nuo ainakin hyvän ajan tulla tänne lämpöön! Otettiin aamu aurinkoa ja kahden jälkeen otettiin bussi keskustaan. Pyörittiin siellä jonkun aikaa, ja tultiin siihen tulokseen, etteihän siellä mitään kummempaa ole. Suurkaupungin keskusta, paljon kauppoja ja vielä enemmän ihmisiä. Tykkään täällä eniten Fisherman's Wharfista, ja haluttiin säästää se huomiselle, kun otetaan sitten lautta sinne. 

Illalla värjättiin mun tukkaa ja sitten suunnattiinkin Jennin kanssa San Rafaelin yöelämään. Nähtiin siellä Tanja ja muutama muu mun kaveri. Juotettiin Jennille muutamat drinkit ja tanssittiin vähän, mutta oltiin ajoissa kotona.

Lauantain ohjelmassa oli Golden Gate park. Tanja tuli meille aamupäivästä ja suunnattiin kaikki yhdessä sitten sillan toiselle puolelle. Käytiin eka Baker Beachilla ottamassa pakolliset kuvat ja sitten parkeerattiin auto puiston reunalle ja lähdettiin pienelle lenkille. Syötiin hodarit ja kierreltiin ympäriinsä. Tuolla puistossa oli ihan pirun kylmä, niin jäi reissu vähän suunniteltua lyhyemmäksi. 

Puiston jälkeen ajeltiin vielä Marin Headlandseille. Oon käynyt siellä ennenkin, mutta nyt kävin ensimmäistä kertaa siellä, missä saa sillasta kunnon kuvia. Tuuli ihan kamalasti, tuntu, että lentoon lähtee! Jäädyttiin siellä, mutta kun päästiin kotiin, sai taas vaihtaa bikinit päälle!

Lauantai-iltana kokkailtiin sitten meidän juhannusateria. Iskä grillasi pihvejä ja sieniä, tehtiin salaattia ja dipattiin sipsejä Suomesta tuodussa dipissä! Juotiin vähän viiniä ja Baileysiä ja Tanja jäi yöks. Nukuttiin kahdestaan mun pienessä sängyssä, varpaat suussa siis...

Tänään, sunnuntaina, oli tarkoitus pitää vapaapäivä. Eihän me kuitenkaan osattu jäädä koko päiväksi makaamaan, joten käytiin taas vähän shoppailemassa. Löydettiin vähän tuliaisia ja iskä tietenkin taas yhdet kengät... Kotimatkalla napattiin mukaan parit juustokakut Cheesecake Factorystä ja kyllä näytti maistuvan! Ruoan jälkeen käytiin sitten vielä Jennin ja mamman kanssa iltalenkillä täällä mun alueella. Kiikuttiin hirveitä mäkiä ja nähtiin peura ja KOIVU! Piti ihan kuva ottaa, kun luultiin ettei täällä koivuja olis.

Huomenna sitten otetaan aamusta lautta cityn puolelle ja lähdetään kattomaan merileijonia ja syömään Hard Rock Cafeehen! Miks tää aika kuluu näin nopeaa, en halua!

Livermore Outlets

Tää päivä on vietetty shoppaillen! Ajeltiin aamupäivästä Livermoreen, noin tunnin päähän. Matkalla pyörittiin vähän hukassa, kun mun navigaattorin päivitykset oli vanhat, eikä sen mukaan koko outletteja ollut olemassa.Poliisi myös pysäytti koko liikenteen pariin otteeseen, mutta selvittiin lopulta perille.

Oon käynyt tuolla Outleteilla kerran ennenkin ruotsittyttöjen kanssa. Tää paikka on tosi kiva, sellainen ulkoilma kauppakeskus, jossa liikkeitä on joka lähtöön. Iskä hullaantui täysin, ja shoppaili vaatteita vissiin moneksi vuodeksi.... Itse löysin vaan converset, yhden mekon ja pari urheilutoppia. Hyvä reissu kuitenkin, kenenkään ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin!

Kotimatkalla nämä pääsikin sitten näkemään San Franciscon ruuhkat parhaimmillaan. Tai siis pahimmillaan... Kuus kaistaa, ja kaikki ihan tukossa. Päästiin kotiin seiskan jälkeen ja mamma kokkaili meille illalliseks pottuja ja jauhelihakastiketta! Oli tää tyttö kuule taivaassa, kun sai tällaset ateriat eteensä.

Tänään varattiin myös Tanjan kanssa Chicago-loma elokuulle. Mulla on viikko vapaata, kun hostperhe on Mainessa, ja mie meen sitten pitämään seuraa Tanjan travel monthille. 22.8 sanotaankin sitten heipat, ja palaan yksin San Franciscoon... Yhyyy.

Huomenna sitten vähän aurinkoa ja City. Lähetään siis katteleen San Franciscon keskustaa. Hyvää juhannusta vaan teille sinne lumisateeseen! :D

Mun perhe on täällä!!!

Nyt ne on täällä! Tuntuu ihan hullulta. Täällä me asutaan mun talossa, käydään mun lähikaupassa, kävellään mun lenkkireittiä ja syödään mun lemppariravintolassa. Ihan mahtavaaa! Oon jo valmiiksi huolissani, että miten ikinä selviän kun ne lähtee ja jättää mut tänne. 

Tiistaiaamuna heräilin kahdeksan aikaan ja skypettelin Aleksille samalla kun laitoin itseni valmiiksi lentokenttäkeikkaan. Otin bussin kohti cityä, ja sieltä sitten bartin lentokentälle. Paikoillaan istuminen tuotti vaikeuksia ja vuorotellen hymyilytti ja vuorotellen itketti. Löysin oikean aulan nopsaa ja siitä alkoikin loputon odottaminen. Istuskelin lattialla lataamassa puhelinta ja tuijottelin telkkaria, mistä näky käytävään jota pitkin noidenkin piti sitten jossain vaiheessa tulla. Ehin kattoa melkein netflixistä leffan siinä odotellessa! Välillä iskä jo soittikin, että kyllä ne siellä on tulossa vaikka kestääkin, tullijonot vain oli aika pitkät.. 

Sieltä ne sitten lopulta tuli ja syöksyin ihmisjoukon läpi halailemaan niitä ja taisi siinä pieni itkukohtauskin tulla. Samaan aikaan kun näin Jennin siellä kamerassa, tuli Tanjalta viesti, että sen lennot Suomeen on nyt varattu ja se astelee Suomen maalla 27.8...

Haettiin vuokra-auto, ja saatiin sieltä vastoin odotuksia ihan mukavan näkönen Jeeppi! Sillä kelpaa sitten kurvailla täällä seuraava viikko. Kuljettajaks on vaan merkattu iskä, niin mie hoitelen sitten kartturin virkaa seuraavan viikon. Tosi outoa, kun on itse tottunut olemaan ratissa, enkä varsinkaan neuvomaan iskää! Kotimatka sujui hyvin vaikka porukat olikin vähän hukassa, Eka päivän ajomatka Helsinkiin ja sitten 15 tuntia lentämistä ja kymmenen tunnin aikaero, en ihmettele, että uni maistuis. Kello oli kuitenkin vasta 3 joten hereillä täytyi pysyä. 

Käytiin kävelemässä kaupassa ja kokkailtiin omatekoista pizzaa. Oli kyllä hyvää, paljon parempaa kuin missään pizzeriassa! Vietettiin rauhallista iltaa kotona, ja yhdeksän aikaan nuo olikin jo unessa. 

Tänään, elikkä siis keskiviikkona, heräiltiin kahdeksan aikaan. Oon ihan päivistä sekaisin kun ei oo töitä! Keiteltiin aamupuurot ja istuskeltiin pihalla, kun aamusta oli jo niin lämmin. Jenni hankki viidessätoista minuutissa rusketusrajat! Ja se siitä, että mie olisin ollu se ruskeampi... En ymmärrä, meilläkö muka pitäis olla samat geenit... Puolen päivän maissa lähettiin pienelle ajelulle. Käytiin kattomassa lasten koulut, äitin työpaikka ja lähi kauppakeskukset. Ajettiin Northgatelle vikana, ja sinne sitten jäätiinkiin. Toisin kuin vois luulla, meistä eniten innoissaan oli iskä. Se olis voinut pyöriä siellä varmaan ikuisuuden, ja lopulta mie ja Jenni istuskeltiinkin jo ulkona odottamassa noita...

Viiden aikaan oltiin takasin kotona ja otettiin taas vähän aurinkoa. Tosi kuuma päivä tänään, varmaan yli 30c. Illalla suunnattiin vielä dinnerille Sol Foodiin Tanjan kanssa. Olipa ihanaa nähdä sitä taas viikon tauon jälkeen! Eikä ruoastakaan voi kyllä valittaa, oli hyvvää taas! Pikku kaupunkiesittelyn jälkeen ajeltiin kotiin. Jenni ja iskä oli valmiita sänkyyn, mutta mie ja mamma käytiin pienellä kävelylenkillä.

Nyt makaan sängyssä ja kaikki muut nukkuu. Kuuntelen iskän kuorsausta, eikä mulla kerrankaan haittaa yhtään. On hyvä olla :) 

Day 112

Nyt oon VAPAA!! En voi tajuta, ettei mulla oo töitä kahteen viikkoon. Ei tarvii kertaakaan herätä lasten kitinään, eikä keittää puuroa seiskalta aamulla. En lue yhtään kirjaa, enkä leiki yhelläkään supermiehellä. 

Olin aamupäivän normaalisti töissä. Syötiin aamupalaa ja hengailtiin kotona vaan. Huomas, että lapsetkin tiesi, ettei nähdä vähään aikaan kun ne oli mun kimpussa koko aamun. Yleensä ne roikkuu äidissään jos se on kotona, mutta tänään oli poikkeus. Ne tappeli kumpi pääsee mun syliin ja kumpaan kiinnitän enemmän huomiota. Kyllä ne näköjään ihan oikeasti tykkää musta! 

Vein ne lentokentälle kahdentoista aikaan. Tää oli eka kerta siis kun ajoin Marinin ulkopuolella ja aluks meinas vähän jänskättää. Mutta eihän se tuollakaan ollut sen kummempaa, täällä on tosi helppoa ajaa! Hostäiti neuvo mut kyllä eka väärään terminaaliin ja tajus sen vasta kun olin jättänyt ne kyydistä. Se soitti mut takas viemään ne oikeaan paikkaan, mutta en löytänyt enää takas sille ovelle mihin olin ne jättänyt... Kiersin ympäri lentokenttää varmaan kymmenen kertaa, enkä vaan päässyt sinne takas. Lopulta selvis, että kaikki olikin vaan väärinkäsitystä ja ne pääs tsekkaan ittensä sisälle ja minä kotimatkalle. 

Iltapäivä meni siivoillessa omaa huonetta ja odotellessa, että Isabelle pääsee vapaalle. Skypettelin Respen kanssa ja kattelin vähän leffaa. Seiskan jälkeen nappasin Safewaysta vähän evästä ja ajelin salille. Mitenköhän selviän kaks viikkoa ilman salia ja varsinkin Isabelleä. Ollaan nähty siellä melkein joka ilta varmaan kuukauden ajan, ja nyt tulee kahden viikon tauko kun eka se on reissussa ja sitten mie... 

Nyt oon ihan ylienergisenä täällä, en usko, että saan edes nukuttua. Oon niin innoissaan, kahdentoista tunnin päästä oon jo melkein kentällä vastassa Jenniä, mammaa ja iskää!

Viikonloppu nro 16!

Oon ollut täällä 16 viikonloppua, kuulostaapa pitkältä! Paljon pidemmältä kuin 111 päivää. Lupasin muuten itselleni, että kirjoitan joka päivä ennen kuin porukat tulee, mutta ei... Mulla oli tarkoitus viettää tää viikonloppu rauhallisesti siivoilun ja salin parissa, mutta Isabelle raahas mut ulos. 

Lauantai alkoi parin tunnin työskentelyllä. Syötiin aamupalaa ja leivottiin brownieita. Täällä oli tänään isänpäivä, ja lapset halusi leipoa isälleen. Aamu menikin nopsaa, ja kymmenen jälkeen kävin nakkaamassa lapset isälleen. Siitä alkoi mun viikonloppu, jonka viis ekaa tuntia meni sängyssä netflixiä katellen. Viiden aikaan sain raahattua itseni salille ja tarkoituksena oli jatkaa siitä dinnerille Isabellen kanssa. Keksittiin kuitenki, että lähdetään ulos, joten kurvailtiin salin jälkeen nakkaan mun auto kotiin ja safewayn viiniosaston kautta I:n luo valmistautuun iltaan. Tää mun ruotsalainen kaveri kyllä vaan vahvistaa mun kuvaa kaikista ruotsalaisista, kaikella rakkaudella pakko sanoa, että täys hulluhan tää on! 

Ilta meni hiuksia kiharrellessa ja kuunnellessa vanhoja biisejä. Käytiin läpi kaikki Greasen soundtrackista Boten Annaan. Otettiin taksi San Rafaeliin ja käytiin kahdessa eri baarissa. Mulla olis hirveästi haluttanut tanssimaan, mutta toisessa paikassa ei ollut tanssilattiaa ja toisessa DJ oli surkea. Törmättiin pariin tyyppiin joihin oltiin tutustuttu salilla ja hengailtiin niitten kanssa melkein koko ilta. Huippua tutustua paikallisiinkin, kun muuten kaikki kaverit on au paireja. 

Baarin jälkeen olisin kyllä ollut niin valmis Kaktukseen pizzalle, mutta piti tyytyä lämmitettyyn lasagneen... Toisaalta on kyllä hyvä juttu, että täällä menee baarit aikaisemmin kii niin pääsee ihmisten aikoihin nukkumaan! Kun rytmi on se, että kympiltä nukkumaan ja kuudelta ylös, on sitä vähän hankala viikonlopuksi kääntää ympäri. 

Sunnuntai alkoi hyvin! Vaikka väsytti hirveästi, eikä olo muutenkaan ollut huikea, piristi kummasti kun pääsin heti ekaksi skypettään Emmun kanssa pitkästä aikaa! Mulla on kyllä ihanat kaverit kotona. Skypettelin myös Aleksille ja sitten lähettiin Isabellen kanssa aamupalalle Ihopiin. Siellä oli kuitenkin yli puolen tunnin jono, joten vaihdettiin kohteeksi Cheesecake Factory. Olin koko aamun himoinnu pannukakkuja Nutellalla, mutta jouduin tyytymään normaaleihin pannukakkuihin ja ranskalaisiin. Terveellinen aamupala siis ennen kaikkea! Sen jälkeen ei ookaan tarvinnut sitten syödä mitään, tuli massu sen verran täyteen...

Käytiin salilla moikkaan näitä meidän kavereita ja hengailtiin siellä hetki. Ennen kahta Isabelle vei mut kotiin ja siitä eteenpäin oonkin ollut superlaiska. Katoin Pretty Little Liarsia muutaman jakson, ja kävin kaupasta ostamassa smoothien, siinä tän päivän aktiviteetit. Istuskelin laiturilla varmaan tunnin kuunnellen Suvi Teräsniskaa ja muistellen vanhoja. Välillä on ihan mukavaa hengailla vaan yksikseen, tekemättä mitään. Seuraavat viikot onkin sitten täynnä ohjelmaa, ja tietenkin maailman parasta seuraa!

Huomenna pääsen ekaa kertaa ajeleen Golden Gaten toiselle puolelle kun vien hostperheen lentokentälle. Saa nähdä mitä siitä tulee, ja selviänkö hengissä takasin... En käsitä, että sen jälkeen oon sitte vapaa, mun ei tarvii kuunnella lasten kiukuttelua kahteen viikkoon! Jeeeeeeeee!

 

Day 109

Pitkä ja rankka päivä takana, mutta kiva kuitenkin. M:lla oli tänään kevätjuhla, joten aamu oli melko hässäkkää, kun piti saada molemmat lapset juhlakuntoon ja laittaa siinä sivussa itsensäkin. Täällä ei kuulemma oo niin tarkkaa mitä lapset sinne päällensä laittaa, ja M:kin oli aluksi lähdössä risasessa koulun t-paidassa, mutta sain onneks sen mielen muutettua. Mutta oli siellä kyllä kaikkea jalkapallo shortseista pukuihin... Laitettiin hiukset nätisti ja se oli loppujen lopuks oikein tyytyväinen. Sai jättää kepit ja nilkkatuenkin vihdoin kotiin! 

Tää juhla oli ulkona, ja kaikilla luokilla oli siellä oma pieni shownsa. Olin vähän pettynyt, kun odotin jotain leffoista tuttua laulu-ja tanssishowta, mutta ei. Luokat laulo kuorossa, vähän sinne päin ja unohdellen sanoja. Meidän kevätjuhlaesitykset oli aina niin paljon hienompia ja muistan kun niitä harjoteltiin monta viikkoa! Nää oli ehkä korkeintaan pari kertaa vetänyt ne läpi... Kaiken lisäks B oli hullun kiukkunen, ja jouduin sitten vahtimaan sitä siellä leikkikentällä niin osa jutuista meni vähän ohi. Mutta sainpahan aurinkoa, koska tänään oli tosi kuuma!

Juhlan jälkeen mentiin lounaalle parin tuttavaperheen kanssa. Lapsia oli 8 ja meteli sen mukainen. Luulin jo, että saadaan varmaan häätö koko ravintolasta... B nukahti kesken lounaan ja veti sit pikku päikkärit siinä penkillä mun vieressä. Olis kyllä itelläkin tehny mieli nukkua vähän! Mutta ruoka oli kyllä tosi hyvää, vaikka menu näytti vähän epäilyttävältä. En ymmärtänyt puoliakaan jutuista, mitä mun annos sisälti, mutta hyvältä ne maistu. 

Kun vihdoin päästiin kotiin, olin aika väsynyt siitä kaikesta metelistä ja auringosta. Otin pikku päikkärit ja sitten olikin aika alkaa laittautua iltaa varten sillä tänään oli taas au pair meeting! Istuttiin iltaa mun LCC-Kellyn luona. Se oli kokannut koko päivän ja söin ihan liikaa. Mieki vein valkosuklaa-juustokakun sinne ja hyvin näytti kelpaavan. Uskallan siis kokeilla toistekin. Juteltiin ulkoterassilla ja oli tosi mukavaa! Ihan kuin kesäillat kotona, paitsi että oli pimeää. Meidän ryhmä on kyllä huippu, ja kaikki oli tuonut muutaman kaverin mukanaan. Mulla oli siis Isabelle mukana ja jatkettiin sen kanssa siitä vielä yksille San Rafaeliin. 

Nyt oon kuitenkin kotona ja kello on pian 12. Pitää laittaa nukkumaan, että jaksan aamulla nousta pariksi tunniksi töihin. Sitte oon vapaa loppu viikonlopun ja maanantainakin töitä on vaan pari tuntia, kun nakkaan perheen lentokentälle. Sitten koittaakin VAPAUS! 

Days 107 & 108

Vikat pitkät päivät ennen kahden viikon lomaa takana! Nää päivät onkin tuntunut vuoden mittasilta, varsinkin keskiviikkoa. Käytiin vaan aamulla Discovery museumissa, mutta siellä oli niin pirun kylmä, ettei kauaa viihdytty. Loppu päivä taisikin mennä aika pitkälti kotona, en ees muista mitä tehtiin, eli ei varmaan mitään jännää...'

Lähdin suoraan töistä Isabellen kanssa salille ja sieltä suoraan Elenan ja Lenan kanssa leffaan. Käytiin katsomassa The fault in our stars ja en voi taas sanoa muuta ku, että mahtavaaa! Oon kattonu täällä olon aikana enemmän elokuvia, kuin varmaan muutamaan vuoteen yhteensä. Oon kyllä yleensäkin vähän itkupilli ollut täällä, mutta tää elokuva.. Huhhuh, kyyneleet valu varmaan puolet elokuvasta ja taisin ihan kunnolla niiskuttaakin, kun Elena kysy jo, että oonko kunnossa. Vaikka eipä sekään kyllä ollu sen parempi... 

Tää päivä on ollu ihan mukava. Aamu hengailtiin B:n kanssa kotona ja lounaan jälkeen käveltiin parin sadan metrin päähän B:n luokkakaverin luo playdateille. Ollaan oltu siellä muutama kerta ennenkin ja niiden äiti on huippukiva. Juteltiin monta tuntia lasten leikkiessä. Leikkitreffit on kyllä tän au pair-arjen pelastajia. Oltiin kotona vasta ennen neljää, ja viideltä olinkin jo off.

Ilta meni taas salilla. Venyteltiin pitkän kaavan mukaan, kun tuntuu, että joka paikka on niin jumissa. Tarviin hieronnan! Salin jälkeen tekasin ekan juustokakun täällä. Saa nähdä mitä siitä tulee. Tuntuu, että täällä kokkaaminen ja leipominen on niin hankalaa! 

En ymmärrä miten oon näin väsynyt, voisin nukkua varmaan kellon ympäri. Pää ei toimi, en saa kirjotettua yhtään mitään fiksua. Mutta hengissä oon ja kaikki on ihan jees! Mulla on taas semmonen fiilis, että täällä on ihan kivaa. Ehin nukkua melkein yheksän tuntia, kun meen nyt nukkumaan niin heihei!