sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Days 138&139

Yks viikonloppu takana taas! Vietin sen melko rauhallisesti, keräten voimia ens viikonloppuun Vegasissa. En muista oonko vielä täällä blogissa hehkuttanutkaan, kun halusin eka varmistaa, että meidän liput tosiaan saapuu postissa. Mutta me mennään katsomaan LADY GAGAA ens lauantaina!! Oon ihan superinnoissaan, en malttais millään odottaa. Ens viikko tulee varmasti matelemaan...

Lauantain alotin lasten kanssa. Olin töissä kahteentoista, mutta vietettiin aamupäivä vaan kotona. Lasten leikkiessä mie valmistauduin au pair- meetingiin ja samantien töiden jälkeen Elena odottelikin mua pihalla ja lähdettiin tapaamaan meidän LCC lähi-Starbucksiin. Se nappas meidät ja Lizin kyytiin sieltä ja lähdettiin kohti cityä. Mukana oli myös tän LCC:n tyttö ja paras kaveri. Camille ei tällä kertaa päässyt, kun se on jumissa Ranskassa jonkun viisumiongelman takia.

Ajeltiin Missionille, mikä on yks kaupunginosa citystä. Paljon graffiteja, kivoja ruokapaikkoja, pieniä kojuja kaduilla. Käveltiin ympäriinsä, juteltiin ja käytiin lounaalla meksikolaisessa ravintolassa.Tykkään meidän miiteistä, kun koko ryhmä tulee niin hyvin juttuun ja LCC vaikuttaa oikeasti kiinnostuneelta meistä! Tää oli nyt Elenan viimeinen tapaaminen, kohta sekin lähtee..






Oltiin kotona vasta kuuden jälkeen ja Elena tuli meille hengaileen, koska olin yksin kotona. Perhe meni mun autolla reissuun, joten olin siis ilman autoa. Elena lupas onneks heittää mut Tanjalle, koska olin luvannut olla siellä yötä. Tanjalla oli ilta töitä, joten katsottiin vähän Leijonakuningasta ja leipastiin vielä kakkupohja lasten mentyä nukkumaan. Tanjan oikea synttäripäivä on vasta keskiviikkona, mutta se on silloin jo matkalla Vegasiin niin päätettiin juhlistaa vähän etukäteen. Kakkupohjan teko oli kyllä tuskan takana, ei löydetty sähkövatkainta niin vatkattiin sitten taikinaa melkein tunti käsin...

Siinä vatkauksen lomassa kuunneltiin sitten läpi kaikki teinivuosien lempparit Tiktakista Pikku G:hen. Itkettiin ja naurettiin. Mun elämä tulee kyllä muuttumaan paljon kun Tanja lähtee... Ei oo enää sitä tukea ja turvaa, mitä oon siitä saanut. En olis kyllä ehkä selvinnyt tästä alusta ilman mun Suomi-tyttöä, ja tulee kyllä olemaan hankalaa jatkaa täällä ilman sitä. 

Sunnuntaiaamuna sitten heräiltiin vasta kymmenen maissa! Ennätys kyllä pitkääään aikaan. Käytiin syömässä aamupalaksi lättyjä San Rafaelissa ja sen jälkeen täytettiin meidän kakku. Oon kyllä ylpeä meidän aikaansaannoksesta! Vatkattiin kermakin siis käsin....


Vietettiin myös pari tuntia Tanjan lähistöllä olevalla rannalla makoillen. Kuunneltiin musiikkia ja vaan nautittiin elämästä. Ihanan rento sunnuntai, ei kummempia suunnitelmia ja saa vaan olla! Poltin taas selkäni, en onneks kovin pahasti. Eikö munki iho vois jo pikkuhiljaa alkaa tottua tähän aurinkoon...


Syötiin dinneriä Tanjan hostperheen kanssa ja jälkkäriksi tietenkin sitten kakkua. Laulettiin synttärionnittelut englanniksi, suomeksi ja hollanniksi ja kakkua katosi melko nopeaan tahtiin. Oli ilmeisesti hyvää. Pakko sanoa, että en kyllä oo itsekään syönyt noin hyvää täytekakkua aikoihin! 



Kasin maissa Tanja nakkas mut sitten kotiin ja siinä Tiktakin soidessa taustalla meinas kyllä nousta kyyneleet silmiin, kun mietittiin, että meidän yhteinen viimeinen normaali california-viikonloppu on takana. Ens viikonloppuna ollaan Vegasissa, ja seuraavana viikonloppuna Tanjan perheessä onkin jo sen lisäksi myös uus au pair... 

Hyvää uutta viikkoa sinne kotiin! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti