Day 161

Maanantai taas, ja laiskottelu päivän jälkeen paluu arkeen. Seiskalta ylös ja puuron keittoon. M on tän viikon surffileirillä joka päivä ysistä neljään, joten mulle jää pelkästään B. Hostäitikään ei oo hirveesti töissä nyt, niin pääsen vähän helpommalla kuin viime viikolla. Meidän piti lähteä viemään M kahdeksalta, se kulkee leirille bussilla, joka lähtee tosta viiden minuutin päästä. Parin kotiviikon jälkeen oli rutiinit vähän hukassa, ja lopulta jouduinki nappaan B:n suoraan aamupala pöydästä yökkärit päällä mukaan, että kerettiin... 

M:n nakkaamisen jälkeen olin pari tuntia off ja se aika menikin sitten Aleksin kanssa meidän New Yorkin matkaan suunnitellessa. 43 päivää enääää! Hotellikin on nyt vihdoin varattu, samoin kaikki lennot, joten tää alkaa vihdoin tuntumaan todelliselta. 5 yötä New Yorkissa ja sitten saan vielä hellun tänne yli viikoksi, parasta! 

Kahdentoista aikaan jatkoin taas töitä. Kokkailin lounasta, siivoilin vähän ja sit lähdettiinkin jo playdateille B:n luokkakaverin kanssa. Tuun sen äidin kanssa tosi hyvin juttuun ja pari tuntia vierähti tosi nopsaa ja lopuksi käytiin vielä jätskeillä. Oltiin kotona varttia vaille viis ja M oli isänsä kanssa täällä jo odottelemassa. 

Illalla oli sitten aika sanoa taas yhdet heiheit, onneks viimeiset vähään aikaan. Hengailin Claudian kanssa alussa tosi paljon, mutta nyt viime aikoina ei ollu keretty hirveästi näkemään. Ihmeteltiinkin, että miks ei olla hengattu enemmän, kun tullaan niin hyvin juttuun! Molemmilla oli kuitenkin omat kaverit joiden kanssa kulu kaikki vapaa-aika, ja ollaan molemmat niin huonoja pitämään yhteyttä. Ehkä nään sitä kuitenkin sitten Saksassa jonain päivänä samalla kun Elenaakin! 

Käytiin Starbucksissa jutskailemassa pari tuntia, ja vein sitten Claudian kotiin. Ajelin kotiin hieman pitempää reittiä musiikkia kuunnellen ja suomen kavereita ikävöiden. Mulla on oikeasti täällä hyvä olla, mutta nää viime päivät on vaan olleet rankkoja, kun kavereita vaan lähtee. Tuntuu, että kaikki pitää alottaa alusta, hankkia uus kaveripiiri... Fiilikset ei olleet mitkään parhaat ja istuin autossa pihalla aika kauan, yrittäen herätellä Essiä kun olisin halunnut skypettää. Pian annoin kuitenkin periksi ja menin sisälle ja siellä tuli kyllä itku kun näin mikä odotti!

Iso muumipaketti keskellä olohuoneen lattiaa, etten vaan voi olla huomaamatta. Raahasin sen omaan huoneeseen ja en meinannu saada ees sitä auki ku olin niin innoissaan! Ja mitä paketista paljastuikaan, kaikki mitä olin toivonut! Ihan tajuttomasti karkkia ja Suvi Teräsniskan sekä PMMP:n CD:t!! Oletin tietenkin eka, että paketti olis porukoilta, mutta arvelin melkein jo karkkivalinnoista, että nyt on joku muu kyseessä... Bongasin seasta kortit ja selvis, että tän takana oli Essi ja Emmi! Parhaat tytöt, paras paketti, ihanaaaa! Itkin varmaan puoli tuntia onnesta siinä karkkia mutustaessa. En ymmärrä miten nää paketit aina sattuu oikeaan saumaan! Just silloin kun mulla on ollut hankalaa tai huono päivä. Lähdin melkein ajelemaan keskellä yötä ihan vaan siksi, että pääsen huudattaan  Suvia pitkästä aikaa.

Jos nyt vaikka alkaisin oikeasti ottaan näitä kuvia... Mutta eihän tuossa nyt eilen tajunnu ku olin niin innoissaan!