Day 169

Ihana melkein vapaa päivä takana. Heräsin aamulla seiskalta valmiina kokkaileen lapsille aamupalaa, mutta nää nousikin vasta vähän ennen kahdeksaa. Ihanaa kun sain vaan loikoilla sängyssä niitä odotellen, taisin nukahtaakin kun yhtäkkiä havahduin siihen, että M kiikkuu mun päälle... Paistelin aamupalaks pannukakkuja, puettiin päivävaatteet kerrankin hyvässä yhteisymmärryksessä päälle ja sit laitoin lapset hostmomin mukaan asioille.

Siitä alkoikin mun vapaus ja olin päättänyt olla tänään tehokas. Eli siis jättää päikkärit välistä ainakin... Oon kuluttanut viime aikoina ihan liikaa taukoja nukkumiseen ja laiskotteluun ja siksi välillä mielikin on ollut vähän maassa. Päätin että nyt pitää pysyä kiireisenä ja keksiä tekemistä! Skypetin äidille ja hellulle samalla kun laitoin itseni valmiiksi ja siivoilin huoneen. Puolen päivän maissa suuntasin Northgatelle vähän shoppailemaan ja lounaalle Isabellen ja Jonin kanssa. 

Treffasin ne Panera Breadissa, siitä on tullut ihan mun lemppari täällä! Muistan kun ekalla kerralla en tykännyt yhtään, mutta nyt oon ihan rakastunu niiden keittoihin. Oli kivaa hengailla kolmestaan pitkästä aikaa. Kierreltiin kauppoja, raahattiin Jonia mukana meidän makutuomarina... Löysin vihdoin hyvät mustat legginsit joita etsin jo sunnuntaina ja tuhlasin sit niihin enemmän kun olis tarvinnut. Mutta perustelin sen itselleni sillä että oon shoppaillu täällä niin vähän ja oikeasti tarvin niitä. Ja ne on Pinkin niin niiden pitäis kestääkin! 

Käytiin Froyoilla ja pyörittiin ympyrää mallilla ku ei muutakaan keksitty. Kolmen jälkeen erkanin porukasta suunnitelmana sali, mutta päädyinkin toiselle mallille shoppaileen vähän lisää... Kotiin päästyä lähdin kuitenkin lenkille, ettei ihan jää reippailut välistä. Oli kyllä ihan kivaa käydä pitkästä aikaa lenkilläkin, juosta jossain muuallakin kuin juoksumatolla.

Lenkin jälkeen pikasuihku ja valmiiksi meidän au pair-meetingiin. Tytöt oli ylläri taas vähän myöhässä hakemassa mua ja vähän ennen seiskaa tavattiin sitten LCC-Kelly Cheesecake factoryssä. Oon vissiin ollut siellä vähän liian useasti kun tarjoilijat tervehtii jo kaupungillakin.... Tyydyin pelkkään flatbreadiin, koska kulutin ihan liikaa niihin housuihin, mutta kyllä silläkin nälkä lähti. Oon sanonut varmaan jo aiemminkin, että tää meidän LCC on huippu, mutta pakko sanoa taas kerran. Meillä oli tosi kiva ilta, naurettiin niin paljon. Tää ei siis tosiaankaan oo mikään itsestäänselvyys. Suurin osa au paireista osallistuu niiden meetingeihin vain koska ne on pakollisia, mutta meidän ryhmästä kaikki oikeasti odottaa näitä tapaamisia! Kellyä tuntuu oikeasti kiinnostavan miten meillä menee, ja se on aina valmiina auttamaan. 

Olin kotona ysin aikaan ja M luoksee mun luo huutaen "Finally you're home!", ilmeisesti niillä oli ollut ikävä mua. Tää se on mikä tekee tästä työstä tän arvosta. Patistin ne takas sänkyyn ja sieltä pimeestä kuului vielä B:n sanat "I love you, my monkey!"

Että tää apina täältä kuittaa, huomenta Suomi ja toivottavasti teillä on yhtä kiva päivä ku mulla tänään!