Sugar Bowl

Lauantai oli lautailupäivä! Mentiin hostperheen kanssa Sugar Bowl resortiin, Lake Tahoelle päiväksi. Poitsu ei päässyt mukaan ku sen laskettelu on vielä niin hidasta, mutta sen sijaan napattiin kyytiin hostäitin kaveri poikansa kanssa. Pakattiin kamat autoon kuuden maissa aamulla ja oltiin perillä noin kymmeneltä kun matka ei sujunu ihan suunnitelmien mukaan. Ajettiin pari kertaa vähän hukkaan kun navigaattori ei suostunu kertomaan meille ohjeita.. 

Yritettiin saada lapset nukahtaan vähän autossa mutta yllättäen se olinki minä joka nukku melkein koko matkan. Yhden kuvan sain kuitenkin napsastua matkan varrelta.

Vuokrasin laudan ja yllätyin iloisesti ku se ei ollutkaan niin kallista kun kuvittelin, noin 37 euroa makso koko setti päiväksi. Hissiliput olikin sitten vähän kalliimpia, päivälippu maksoi noin 59 euroa. 

Rinteet oli tosi kivoja, ilma ihan mahtava ja maisematkaan ei yhtään hullummat! Olin omasta mielestäni lähteny liikkeeseen tosi vähillä vaatteilla, mutta silti oli pakko heittää toppaliivi pois heti alkuun. Pelkällä hupparilla ja ilman hanskoja pärjäsi paremmin kun hyvin! Laskin suurimman osan yksin, kävin seikkailemassa melkein joka puolella laskettelukeskusta ja tykkäsin kyllä tästä paikasta. Pakko päästä vielä uudestaan! Vaikka omaa lautaa oli kyllä ikävä, en alkuun pärjänny olllenkaan tämän vuokratun kanssa. Toinen ongelma oli myös hissit! Siellä oli pelkästään tuolihissejä, mikä oli toisaalta ihan kiva, mutta vähän meinas pelottaa roikkua siellä kivilohkareitten yläpuolella. Täällä ei myöskään ole pakko käyttää sitä turvakaarta hisseissä, ihan kamalaa. Kukaan muu ei käyttänyt sitä niin mie jouduin aina olemaan se " voidaanko laskee tää kaari ku en oikeen tykkää korkeista paikoista". 

Välillä kävin laskemassa muutaman laskun myös hosttytön kanssa. Oli siistiä kun toinen oli niin innoissaan kun odotin sitä ja laskin sen kanssa samaa vauhtia, edelle ei tietenkään saanut mennä :D Seuraavaksi sitten vähän maisemakuvia ja muutama poseeraus tytön kans, muistin vihdoinki kysyä hostäitiltä onko ok laittaa lasten kuvia tänne. 

Kotimatkallakin otin sitten taas muutaman tunnin unet ja kun vihdoin päästiin kotiin kahdeksan aikaan niin ei mennyt kauaa kun olin taas unessa. Aurinko ja yli kuuden tunnin lautailu vei kyllä voimat! Muutenkin oon ollu koko jenkkiajan tosi väsynyt, johtuu varmaan siitä kun kaikki on niin uutta. Englannin puhuminen ei tunnu hankalalta, mutta muuten uudessa perheessä eläminen on vähän rankkaa kun pitää vähän koko ajan miettiä mitä sanoo tai tekee. Mutta kyllä parempaan päin ollaan koko ajan menossa! 

Tänään olin sit muutaman suomitytön, Nelin ja Jennan kanssa vähän kattelemassa San Franciscoa, mutta siitä lisää ensi kerralla!